Musiikkia

Home/Kotiin
Up/Ylos

Taustamusiikkina MIDI-nauhoite.

Matti Rekunen:

Tietokone ja musiikki

|Kehitys nopeaa| |MIDI-standardit| |Nuotinnosten tekeminen| |Musiikki muokattavissa| |Kuuntelun mahdollisuuksia| |Audioäänitys MIDI:ksi| |MP3-musiikki| |Musiikkia WWW-sivuilla| |Omia MIDI-tallenteitani| |Sivulla soi taustamusiikki|

Kehitys nopeaa

PC-koneiden kehittymisen myötä tuli 1980-luvun loppupuolella tavallisen harrastajankin ulottuville joukko lisälaitteita ja ohjelmia, joilla musiikin tekeminen, tallennus ja kuuntelu oli mielekästä tietokoneympäristössä. Niinpä minäkin jouduin näiden maailmojen vangiksi.

Kaudella, jolloin pelkästään DOS toimi käyttöjärjestelmänä, systeemit olivat jäykkiä ja esimerkiksi musiikin tallennus etsi vielä sopivia uria. Tultaessa 1990-luvulle tietokoneisiin oli kehitetty huokeita äänikortteja, jotka kykenivät tuottamaan jo varsin hyvän soitinääniä matkivan musiikkimaailman. Tietokoneiden musiikin tallennus saavutti käytännönläheisen ja kuluttajaystävällisen tason vasta 1990-luvun puoliväliin mennessä.

MIDI-standardit määrittelevät musiikin

Myös MIDI-tekniikan standardointi (1983) vakiinnutti musiikin tallennus/toisto-menettelmät niin, että yleismaailmallinen, laitteen tai ohjelman valmistajasta riippumaton musiikin digitaalinen tallennus oli tosiasia. Muutamat laitevalmistajat täydensivät MIDI-määrityksiä vielä 1990-luvun alkuvuosina, jolloin tallennetun digitaalisen musiikin ominaisuuksia kyettiin yhä tarkemmin ohjaamaan.

PC-laitteisiin suunniteltujen äänikorttien kehitys on ollut nopeaa vielä viime aikoinakin ja ohjelmistot äänen ja musiikin tallentamiseksi ja muokkaamiseksi digitaalisessa muodossa ovat huikeasti parantuneet 1990-luvun alkuvuosista.

Kun aluksi musiikkia siirrettiin sellaisenaan, MIDI-järjestelmässä (Musical Instrument Digital Interface) siirretään soittokomentoja. Standardin mukaiset äänikortit ja MIDI-soittimet osaavat musiikin tuottamisen MIDIssä määritellyillä soittimilla, kunhan saavat MIDI-tiedon muodossa vain tarvittavat soittokomennot. MIDI-komennoissa määritetään soitin, äänen korkeus, kesto, voimakkuus ym tiedot, joiden mukaan digitaalisesta tallenteesta MIDI-laite tuottaa aidonkuuloisen musiikin. Viime aikoina äänen laatua on voitu parantaa niin, että aidon soittimen ja MIDI-soittimen eroa on kaikin osin vaikea havaita. Äänen tuottamisessa käytetään synteettisten äänilähteiden ohessa todellisten soittimien ääninäytteisiin perustuvia tallennetiedostoja.

Nuotinnoksia tekemään

Oma nuotinkirjoittamisen harrastukseni syttyi vähitellen siitä tarpeesta, mitä koin kuoroissa laulaessani käsinkirjoitettujen teosten ja sovitusten selkeyttämisen puolella. Etsin pitkään käyttööni nuottien puhtaaksikirjoitukseen soveltuvaa ohjelmaa, jonka tietenkin tuli sopia myös kukkarolle. Tarjolla oli erilaisia shareware- ym -ohjelmia, mutta niiden käyttö oli epätyydyttävää ja ominaisuudet puutteellisia.

Jo DOS-kaudella ammattilaisille oli tarjolla Finale -ohjelma. Se oli harrastelijalle ja satunnaiselle käyttäjälle kuitenkin kallis ja toisaalta erityisen kankea käyttää. Sen opiskeluun olisi tullut paneutua 'kokopäivätoimisesti', ja sen lisäksi ohjelmaa olisi tullut käyttää jatkuvasti päivittäin, jotta opitut rutiinit olisivat säilyneet. Minusta ei tullut Finalen käyttäjää.

Sitten 1990-luvun alussa tulin löytäneeksi MusicTime -ohjelman, jonka nykyinen versio kulkee nimellä MusicTime DeLuxe. Se oli Windows- käyttöjärjestelmälle suunniteltu eikä ollut liian kalliskaan. Windows takasi jo enemmän käyttäjäystävällisyyttä ja ohjelman hankittuani opin sen käytön hetkessä. Ohjelma on tarkoitettu erityisesti nuotinnosten tekemiseen, mutta samalla syntyy MIDI-tallenne, joka on hyödynnettävissä muissa musiikkiohjelmissa. Ohjelmana MusicTime, jota mainostetaan maailman eniten myytynä nuotinnosohjelmana,  on kehittynyt noista ajoista yhä ja tarjoaa nykyisin monipuoliset ominaisuudet nuotinnosten tekemisessä.

MusicTime-ohjelman 'suurempi veli' on Rhapsody ja varsinainen 'iso veli' Encore. Tämä vastaa jo ammattilaisenkin kaikkiin tarpeisiin ja on Finalen kaltainen erittäin monipuolinen työkalu. Encore on MusicTimen tapaan Windows-ohjelma ja samoin helppo oppia ja hallita. Mm. Hollywoodin filmintuottajat käyttävät yleisesti Encore-ohjelmaa musiikin säveltämisessä ja orkestroinnissa. Myös Finalen nykyiset versiot ovat Windows-ohjelmia, minkä myötä käyttäjäystävällisyys on huomattavasti parantunut.

Tallennettu musiikki muokattavissa

Nuotinnosohjelmien rinnalla erilaiset ns. sekvensseriohjelmat tarjoavat mahdollisuudet MIDI-tiedon muokkaukseen, mikä nuotinnosohjelmilla on puutteellista. Sekvenssereillä voidaan luoda ja muokata MIDI-tiedostoja monipuolisesti ja ne kykenevät myös tuottamaan MIDI-tiedosta nuotinnoksia, joskin tämä puoli on niillä alkeellista.

Muokkauksessa voidaan valmiiksi tallennettua MIDI-tietoa muuttaa halujen mukaan, mikäli ohjelma sen sallii. Niinpä musiikkikappaleessa voidaan esimerkiksi tempoa muuttaa halutulla tavalla. Samoin voidaan vaikkapa yksittäisiä säveliä korjata sävelkorkeuden, keston ja voimakkuuden suhteen. Alunperin määritellyt soittimet voidaan vaihtaa toisiksi ja 'tilan' kaikuominaisuuksia voidaan säädellä. Mahdollisuudet ovat miltei rajattomat.

Musiikin kuuntelussa mahdollisuuksia

Kuuntelussa äänen laatu riippuu viime kädessä käytetyn äänikortin ja myös kaiuttimien tai äänentoistolaitteiden laatutasosta. Tietokoneissa peruskorttina yleisesti käytetty Sound Blaster 16 on tarkoitettu lähinnä tietokoneiden pelien tehosteäänien tuottamiseen. Sen soitinäänet, jotka on muodostettu ns. FM-synteesin avulla, eivät valitettavasti tuota musiikin kuuntelussa etsittävää nautintoa.

Siksi musiikkinautinnon luomiseen tarvitaan erityiset musiikin tuottamiseen erikoistuneet äänikortit, jotka käyttävät aitojen soittimien äänestä otettujen äänitallenteiden näytekirjastoa. Näistä uusimmat Sound Blaster 32 AWE, SB 64 ja SB Live! sekä vastaavat yleisäänikortit muodostavat jo varsin hyvän äänimaailman, mutta varsinaiset musiikkiäänikortit tarjoavat vieläkin paremmat soitinäänet.

Itse käytin pitkään Rolandin ATW-10 eli RAP-10 -äänikorttia, jonka äänet ovat samoja, mitä Rolandin Sound Canvas -äänimudulit tuottavat ja jotka perustuvat aitojen soittimien ääninäytteisiin. Nykyisin on saatavissa myös ohjelmallinen Virtual Sound Canvas (VSC), joka tarjoaa mainitut soitinäänet ohjelmallisesti minkä tahansa halvankin äänikortin yhteydessä. Perusäänikorttina käytän nykyisin SB Platinum -korttia, jota täydennän VSC:llä.

Äänentoiston laiteketjun viimeinen lenkki, äänikorttiin liitettävä äänentoistolaitteisto, voi olla yksinkertaisimmillaan kuulokkeet. Ne antavat hyvän stereotunnun ja toiston laadun. Myös tavallinen joka kodin stereolaitteisto on parempi kuin erilliset kaiuttimet, joiden heikoimmat vaihtoehdot soveltuvat vain pelikoneisiin, eivät musiikin kuunteluun.

Audioäänitys MIDI:ksi

1990-luvun puolivälissä tulivat markkinoille myös sellaiset järjestelmät, jotka sallivat tavallisen äänen, esimerkiksi lauletun äänen, tallentamisen digitaalisena normaalin MIDI-tiedon rinnalle. Osa musiikista voi tällöin olla MIDI-muodossa, osa suorana audiotallenteena. Myös tätä digitaalista ns. audiotallennetta voidaan muokata samaan tapaan kuin tavallista MIDI-tietoakin. Varjopuolena, joka vähentää audiotallennuksen käyttömahdollisuuksia on sen tarvitseman tallennustilan suuri tarve, vaikka yhdistämällä audioon MIDI-muotoinen säestys tilavaatimuksista voidaankin tinkiä.

On olemassa myös muita menetelmiä kuin äänitys audioMIDI:ksi, silloin kun halutaan elävää ääntä tallentaa tietokoneiden hallitsemaan muotoon. Valitettavasti myös näiden tallenteiden tarvitsema tilan tarve on niin suuri, että menetelmät ovat saaneet toistaiseksi jalansijaa vain lyhyiden tehosteäänien, huudahdusten, tervehdysten tms tallennuksessa eikä niiden käyttö laajemmassa mielessä tule toistaiseksi esimerkiksi WWW-sivujen yhteydessä kysymykseen. Tällaisen wav-formaattia noudattavan äänitiedoston koko on suuruusluokkaa 10 MB/minuutti. Wav-muodossa ääniraidat voidaan liittää myös MIDI-tiedostoihin, mutta tällöin MIDI-tiedoston koko kasvaa kymmeniin megatavuihin. Äänilevyjen Internet-myynnissä on tekijänsuojan vaikutusten ohella tarjottujen musiikkinäytteiden tiedostojen suuren tilantarpeen vuoksi tyydytty vain muutaman sekunnin mittaisten näytteiden tarjoamiseen. Ääninäytteet tarjotaan joko wav-tiedostoina tai nykyisin niiden pakattuina, useimmiten RealPlayer -soitteina.

MP3-musiikki

Audioäänitysten pakkaustekniikan kehitys on tuonut 1990-luvun lopulla ulottuville menetelmiä, joilla ääni saadaan sijoitettua suuruusluokkaa kymmenenteen osaan tavallisen äänitiedoston (wav-tiedostot) vaatimasta tallennustilasta. Pidempään on markkinoilla ollut RealPlayer -tyyppinen pakkaustapa, mutta sen huono äänenlaatu ei riitä musiikkinautinnon saavuttamiseen. Nopeimmin suosiota on saanut mainitun vuosikymmenen lopussa markkinoitu MP3 -formaatti. Se mahdollistaa laadultaan CD-levyyn verrattavan äänen tallennusmenetelmän, mutta siis kymmenenteen osaan pakattuna. Menetelmän ansiosta tavallisen kolmen minuutin audioesitys tiivistyy kolmen megatavun suuruiseksi tiedostoksi. Sen siirtäminen esim Internetin kautta kestää enää n. 2 - 10 minuuttia, siirtonopeudesta riippuen. Siirto on kuitenkin vielä niin hidas, että vaikkapa tavalliseksi www-sivun taustamusiikiksi siitä ei ole hitautensa eikä myöskään Internetissä käytettyjen ohjelmien puutteiden ja kehittymättömyyden vuoksi.

MP3-formaatin käyttö lisääntyy tällä hetkellä räjähdyksenomaisesti. Tässä muodossa tallennettua musiikkia voidaan kuunnella PC:n MP3-soitinohjelmilla. Yhdysvalloissa tuli jo 1999 markkinoilla kymmeniä merkkejä ja malleja kannettavista MP3-soittimista, samoin kymmeniä kotien stereolaitteistoihin kytkettäviä MP3-soittimia sekä myöskin kymmeniä autoihin tarkoitettuja MP3-soittimia. Toukokuun alussa 2000 siellä tulivat myyntiin myös ensimmäiset kannettavat CD-soitin- ja MP3-soitinyhdistelmät. Niissä voi soittaa tavallisten audio-CD-levyjen lisäksi data-CD-levyjä, joihin on tallennettu MP3-musiikkia. Tavalliselle CD-levylle voidaan MP3-muodossa tallentaa 150 - 200 tavallista keskimäärin kolmen minuutin musiikkikappaletta.

Myös musiikkiteosten kauppa on ollut lähdössä MP3-teosten myyntiin. Levy-yhtiöt myyvät CD-levyjen ohessa myös MP3-musiikkia esim. musiikkikappale kerrallaan tai kokonaisina MP3-levyinä. Tämä myynti on käynnistynyt ensinnä Internetin kautta.

Hyvä lähtölinkki niin MP3-musiikin, tietokoneiden soitinohjelmien kuin kannettavien, koti- ja autosoittimien etsinnässä on www.mp3.com .

Musiikkia Internetin sivuilla

Olen nuottitallennuksen ohessa käyttänyt myös sekvenssereitä, joilla mm. näiden sivujen taustamusiikki on muokattu. Olen kokeillut Power Tracks Pro-, Cakewalk- ja Cubase -nimisiä sekvenssereitä. Näistä eniten olen käyttänyt ensinnä mainittua, jonka käyttö avautuu helposti satunnaisellekin tarvitsijalle.

Helpoin tapa musiikin esittämiseksi Internetin sivuilla on MIDI-tiedostojen soittaminen, koska tiedoston koko on tyypillisesti vain 15-30 kB ja silloin latausaika häviävän lyhyt. Musiikin kuuntelu edellyttää, että Internetin selaajalla on koneessaan asennettuna äänikortti kuulokkeineen tai kaiuttimineen ja kuunteluohjelma, kuten Windowsin Mediasoitin. Tarvitaan siis ns. multimediavarustus.

Musiikkia voidaan Internetissä tarjota joko sivujen taustamusiikkina, jolloin musiikin esitys käynnistyy automaattisesti tiedoston latauduttua koneelle, tai sitten kenen hyvänsä imuroitavaksi MIDI-tiedostoina. Tekijänoikeussuojan asettamat rajoitukset on tällöin otettava huomioon. Musiikin esittäminen Internetissä on julkista esittämistä ja se on tekijänoikeuslakien suojaamaa ympäri maapallon.

Eri maissa hyväksytyt lait ovat lähes samansisältöisiä ja antavat suojan mm. säveltäjälle ja sovittajalle sen vuoden loppuun, jona on kulunut 70 vuotta näiden kuolemasta. Siksi Internetissä vapaasti saatavilla olevaa musiikkia voi kuka hyvänsä tarjota vain esim. omista sävellyksistään, ellei oikeuksia ole luovuttanut toiselle, vanhoista sävellyksistä ja esimerkiksi tuntemattomien säveltäjien teoksista, kuten kansansävelmistä yms.

Internetissä on nykyisin tarjolla satoja alati kasvavia sivuja ja kokoelmia (Classical Midi Archives, The Midi Farm, The J. S. Bach Home Page ym.), joilta kukin voi löytää, kuunnella paikalla ja vaikkapa imuroida kuunneltavaksi kaikkea musiikkia kevyestä klassiseen, maallisesta hengelliseen. Tallennusten taso vaihtelee laidasta laitaan. Joukossa on huolella ja niin taiturillisesti tehtyjä tallenteita, että niiden kuuntelusta saa saman nautinnon kuin äänilevyjen kuuntelusta, edellyttäen, että äänikortti ja sitä seuraava äänentoistolaitteisto ovat laadullisesti hyviä.

Puute, jota vielä ei ole kyetty käytännöllisesti ratkaisemaan Internet -sivujen tarpeita ajatellen, on lauletun ja muunkin ns. audiomusiikin tallennus. Mm. nykyiset audio-MIDIt tai MP3-muotoiset äänitteet ovat vielä niin suurikokoisia tiedostoja, että niiden käyttö esimerkiksi Internet-sivujen taustamusiikkina on käytännössä rajoitettua.

Olen itse tehnyt joukon sävelteosten MIDI-taltiointeja, joita olen käyttänyt pääasiassa Internet-sivujeni taustamusiikkina. Tässä yhteydessä olen tallentanut myös muuta, ns. Teosto-vapaata musiikkia. Se on musiikkia, johon ei liity tekijänoikeussuojaa. Se on esim. kansansävelmiä tai sellaisten säveltäjien teoksia, joiden kuolinvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 70 vuotta.

Näitä teoksia, samoin kuin nipun omia sävellyksiäni olen tuonut esille erillisellä MIDI-teosteni sivulla. Omiin sävellyksiini, samoin kuin MIDI-tallenteihin niiden  MIDIksi muuttamisen osalta tietenkin liittyy oman työskentelyni tekijänoikeussuoja, eikä niitä sen vuoksi ole sallittua kopioida ilman lupaani julkisesti esitettäväksi. Internet-sivuillani niitä tietenkin voi kuunnella.

 

 

Onnellinen! Silmä toivon riemua täynnä, mä tähtäilen taivaan reunaa, vaeltaakseni halki ohdakkeisen maan.

(A. Kivi)

 

 

Sivut perustettu 1996. Sivuja päivitetty 28.05.2012
( matti.rekunen @ gmail.com ; jotta osoite toimisi, poista siitä kaksi sanaväliä)

© 1996-2012 Matti Rekunen