Hämeen - Uudenmaan
kirkkomusiikin yhteistoiminnan
historiaa
Matti Rekunen:
Laulujuhlaperinne syntyy
Jo 1800-luvulla alkanut kansallinen herääminen sai monia
ilmenemismuotoja. Yksi kulttuurisesti merkittävä oli laulujuhlaperinteen syntyminen
1880-luvulla, mihin vaikutteet saatiin Virosta. Ensimmäisissä laulujuhlissa esitettiin
rinnan sekä maallisia että hengellisiä lauluja, mikä oli jossakin määrin
ristiriitaista ja herätti arvostelua. Niinpä 1800-luvun lopussa alettiin vähitellen
vakinaistuvan kirkkokuorotoiminnan myötä ja sitten 1907 perustetun Suomen
Lukkari-urkuriyhdistyksen tuella suunnitella erityisiä kirkkolaulujuhlia, joita olojen
vakiintuessa alettiin ensinnä toteuttaa alueellisina.
Lauluissa yhdytään kiitokseen, ylistykseen ja
rukoukseen. Tästä kaikesta muodostuu hengellisen musiikin keskeinen sisältö,
sen tunnusmerkistö.
Ensimmäiset valtakunnalliset kirkkolaulujuhlat järjestettiin Tampereella elokuussa
1927. Useat alueelliset kirkkolaulujuhlat edelsivät sitä, kuten Lahdessa 1925 sekä
Inkeroisissa ja Hämeen - Uudenmaan alueella Nurmijärvellä 1926. Kirkkokuorot ovat
Hämeen - Uudenmaan aluella kokoontuneet alueellisiin laulujuhliinsa jo 44 kertaa.
Nurmijärven juhlasta kuluneet kahdeksan vuosikymmentä ovat merkinneet Hämeen -
Uudenmaan seurakuntien kirkkomusiikkityössä lisääntyvää yhteistyötä yli
seurakuntarajojen. Yhteisten laulujuhlien lisäksi musiikkiryhmien vierailut lähelle ja
kauas ovat elähdyttävä toiminnan muoto, joka antaa uutta intoa ja elämän sisältöä
niin vastaanottavalle kuin antavallekin osapuolelle. Musiikkiviestien kautta on
mahdollisuus pitää yllä rikastuttavaa moniarvoisuutta ja toisaalta tukea toinen
toistaan, koko kirkkoa.
Yhteiset laulu- ja musiikkitapahtumat eli lyhyesti laulujuhlat ovat muodostuneet
oleelliseksi osaksi ja vuosien kohokohdiksi kuorojen yhteistoiminnassa. Kirkollisia
laulujuhlia on viime vuosikymmeninä järjestetty viiden vuoden välein koko maan
käsittävinä, valtakunnallisina ja parin vuoden välein alueellisina. Alueellisten
laulujuhlien organisoinnista vastasivat aiemmin kanttori-urkuriyhdistykset ja 1975
lähtien kirkkomusiikkipiirit.

Hämeen - Uudenmaan kirkkomusiikkijuhlat kautta aikojen
Laulujuhla Vuosi Laulajia Kuoroja
----------------------------------------------------------
1. Nurmijärvi 1926 .. ..
2. Hattula 1928 510 15
3. Pyhäjärvi 1929 .. 10
4. Loppi 1931 .. 11
5. Vihti 1932 .. 18
6. Hyvinkää 1933 .. 13
7. Hauho 1934 502 16
8. Hämeenlinna 1936 .. ..
9. Hausjärvi 1937 819 23
10.Mäntsälä 1938 .. 19
11.Riihimäki 1945 522 18
12.Porvoo 1947 796 26
13.Janakkala 1948 800 26
14.Orimattila 1949 815 26
15.Lammi 1951 672 21
16.Vihti 1952 653 21
17.Lohja 1953 808 23
18.Nurmijärvi 1954 742 22
19.Karkkila 1955 722 21
20.Askola 1957 732 24
21.Hausjärvi 1958 719 19
22.Pusula 1959 766 24
23.Vanaja 1960 688 23
24.Loppi 1962 725 23
25.Hauho 1963 711 23
26.Hyvinkää 1964 868 29
27.Hämeenlinna 1965 890 33
28.Kalvola 1968 687 26
29.Mäntsälä 1969 906 34
30.Hattula 1970 1007 40
31.Tuusula 1972 702 25
32.Espoo 1973 .. 21
33.Askola 1974 733 27
34.Hanko 1978 640 24
35.Janakkala 1980 650 29
36.Riihimäki 1983 822 46
37.Hämeenlinna 1985 830 41
38.Hämeenlinna 1988 550 32
39.Mäntsälä 1990 496 30
40.Tuusula 1993 636 35
41.Janakkala 1995 420 26
42.Loppi 1998 386 23
43.Janakkala 2000 180 11
44.Vihti 2005 212 ..
45.Hattula 2008
-------------------------------------------------------------

Reijo Pajamo:
Hämeen - Uudenmaan kirkkomusiikkipiirin vaiheita
Hämeen - Uudenmaan kirkkomusiikkipiirin perustava kokous pidettiin Hämeenlinnassa
22.5.1975. Alueen 31 kirkkokuorosta 15 oli lähettänyt edustajansa kokoukseen.
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kanttori Kari Pettinen Nurmijärveltä ja
sihteeriksi Eeva Harkela Hämeenlinnasta sekä hallituksen muiksi jäseniksi Maija
Hyttinen Keravalta, Matti Kurki Askolasta ja Ritva Kuoppamäki Lopelta. Kari Pettinen ja
Ritva Kuoppamäki lupautuivat tekemään koulutussuunnitelman seuraavaa toimintavuotta
varten. Koska piirin jäsenyys edellytti kuoron rekisteröintiä, kehotti piirin hallitus
alueensa kirkkokuoroja hoitamaan asiansa siten, että jäseneksi liittyminen kävisi
mahdolliseksi. Järjestäytymisongelman lisäksi piirin alkutoimintaa hankaloitti varojen
puute.
Ensimmäisenä toimintavuonna piiriin kuului 31 jäsenyhdistystä,
yhteensä 811 laulajaa. Ensimmäinen kuorokurssi voitiin toteuttaa Nurmijärvellä
keväällä 1976. Sille osallistui 42 % piirin jäsenistöstä. Äänenmuodostuksen ja
säveltapailun lomassa maist. Markku Kilpiö luennoi motetin ja kantaatin käytöstä
jumalanpalvelusmusiikkina. Kurssitoiminta on pyritty pitämään hyvin aktiivisena,
sisällöltään mahdollisimman monipuolisena ja korkeatasoisena. Koko piiriä koskevien
suurkurssien ohella kurssitoimintaa on viime aikoina pyritty kehittämään enemmän
kuorokeskeiseksi. Tätä tehtävää hoitamaan on valittu yhteinen kuorokouluttaja, jonka
tehtäviin kuuluu käydä jäsenyhdistyksissä. Näin piirin tavoite, koulutuksen
ulottaminen jokaiseen kuorolaiseen, on toteutunut.
Alueen ensimmäiset kirkkolaulujuhlat pidettiin Nurmijärvellä jo 1926, vuotta ennen
ensimmäisiä valtakunnallisia kirkkolaulujuhlia. Kun vastuu paikallisista laulujuhlista
siirtyi kirkkomusiikkipiireille, on tapahtuma järjestetty useimmiten yksipäiväisenä
juhlana. Piirin ensimmäiset kirkkolaulujuhlat pidettiin Hangossa 1978. Koska ulkojuhlat
usein joudutaan järjestämään sään armoilla, on piirin kirkkomusiikkitapahtumat
pidetty vuodesta 1983 lähtien sisätiloissa, lähinnä kirkoissa ja urheiluhalleissa.
Hämeen - Uudenmaan kirkkomusiikkipiiriin kuului 1990 40 kirkkokuoroa, joissa laulajia
yhteensä n. 990. Puheenjohtajana toimi Matti Rekunen Tuusulasta ja sihteerinä Sirkka
Hietanen Järvenpäästä.
| Kirkkomusiikkipiirin
puheenjohtajat |
| 1975-1976 Kari Pettinen |
| 1977-1979 Erkki Korppi-Tommola |
| 1980-1987 Vilho Viitala |
| 1988-2001 Matti Rekunen |
| 2002- Heljä Linna |
| Kirkkomusiikkipiirin sihteerit
|
| 1975-80 Eeva Harkela |
| 1981-82 Hellin Yliherne |
| 1983-00 Sirkka Hietanen |
| 2000- Marja-Liisa Rainio |
Piirin
kunniapuheenjohtaja |
Kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin v. 2002 Matti
Rekunen |
|